Pitsiprinsessa

Virkattu pitsikruunu syntyi ilman mallia vapaavirkkauksella. Etsiskelin turhaan netistä sopivaa mutta olenkin tyytyväinen lopputulokseen. Kruunusta tuli hieman horjuvan oloinen, herkempi kuin säntillisellä ohjeella olisi tullut.

Puuvillalanka kovettui sokeri-vesiseoksella yön yli. Keitin desilitran vettä johon sekoitin desilitran verran sokeria ja annon sokerin sulaa täysin veteen. Sen jälkeen ujutin kruunun ylösalaisin kuohuviinipullon päälle ja valelin liuoksella. Seuraavana aamuna virkkaus oli jo niin tönkkö että sen saattoi siirtää oikein päin hyllyn reunalle kuivamaan.

Alunperin ajattelin koristella kruunua helmillä ja paljeteilla, mutta en taida niin ainakaan vielä tehdä.

Uusia pitsejä, ei arsenikkia

Levottomat kädet levottomassa sielussa tarvitsevat tekemistä. Onnekseni löysin kirpputorilta viidellä eurolla ”Isoäidin pitsejä - 150 virkkausmallia” (kirjoittajat Barbara ja Marlies Müller, toimittaja Laila Kemppinen) -kirjan. Siinäpä riittää tekemistä näille käsille. Suunnitelmissa on ainakin nimikoidut käsipyyhkeet, reunapitsillä tietenkin. 

Tämän pitsimallin olen varannut kesähameen reunapitsiksi. Täytyisi varmaan tehdä se hamekin...

Polkkakarkki, sitruuna ja chili

Hyytävä vappusää ei liiemmin houkutellut piknikille. Hitaasti eteenpäin matava päivä sai vauhtia siivoilusta ja pienestä maalausprojektista. Mummi ja minä siivoussuihkeet tuoksuvat niiii-iiin hyvälle ja mikä parasta, eivät kuitenkaan liian voimakkaalle.

Pahimpaan puutarhanhimoon pystytetty minikasvihuone työhuoneen ikkunalaudalla on jo kovasti kesäisen näköinen, niin suurella innolla taimet tunkevat maan pinnalle. Ruukuissa kasvaa chiliä, sitruunabasilikaa ja sitruunamelissaa. Ja tuoksuvat niiiii-iin hyvälle.